Jyväskylän seminaari
Näkymä Jyväskylän kauppakadun yläosasta 1890-luvulta. Vasemmalla toimi liike Wäistö&Oksanen. Oikealla osoitteessa Kauppakatu 4 sijaitsi osin näkyvissä oleva rakennus, joka toimi sittemmin kaupungin raatihuoneena. Tässä rakennuksessa Jyväskylän seminaari aloitti toimintansa vuonna 1862. Keski-Suomen museo.
Jyväskylän kaupunkiin perustettiin maan ensimmäinen suomenkielistä opetusta antanut kansakoulunopettajaseminaari vuonna 1863. Seminaarin toiminnan suunnittelusta vastannut Uno Cygnaeus nimitettiin sen ensimmäiseksi johtajaksi. Cygnaeuksen seminaarisuunnitelmien esikuvina olivat keskieurooppalaisissa pikkukaupungeissa sijainneet opettajaseminaarit. Jyväskylään oli perustettu suomenkielisiä kouluja jo ennen seminaarin perustamista. Poikalyseo aloitti toimintansa 1858 ja tyttökoulu 1864. Kaupungista muodostui pian suomenmielisyyden ja -kielisyyden keskus, jonka merkittävimpiä vaikuttajia oli Cygnaeuksen ohella piirilääkäri Wolmar Schildt.
Seminaari aloitti toimintansa Jyväskylän kaupungin alueella jo vuonna 1862. Jyväskylän kaupunki osti rakennuksen kauppias Häggmanilta seminaaria varten. Kuvaaja: Kauko Kippo. Keski-Suomen museo.
Arkkitehti Constantin Kiseleffin seminaaria varten Seminaarinmäelle suunnittelemat rakennukset vihittiin käyttöön vuonna 1883.
Eräs seminaarin sisäoppilaitoksessa eli internaatissa sisäoppilaana asunut naisopiskelija kirjoitti tähän seminaarista lähettämäänsä kuvakorttiin: ”Siinä huoneessa, jonka ikkunan alla on tuo v, asun minä. Se näet on tyttöjen intternaatti. Seuraava rakennus on naispuolen koulu. Sitte on johtajan rakennus, sitte miespuolen koulu, sitte poikain intternaatti ja luonnontiedesali on samassa rakennuksessa.
Siiriltä terveisiä. Woios hyvin Eeva.”
Jyväskylän yliopisto/Avoimen tiedon keskus/tiedemuseo.
Vuonna 1878 seminaarin harjoituskoulun eli poikamallikoulun toimitilat paloivat tulipalossa, ja koulu muutti Torikadun (vuoteen 1952 saakka Torikatu, sittemmin Gummeruksenkatu) ja Nikolainkadun (vuodesta 1918 lähtien Vapaudenkatu) risteykseen hiljattain valmistuneeseen taloon, jonka oli rakennuttanut mallikoulun johtaja Adolf Oksanen. Kuva on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä, jolloin saman katon alle oli sijoittunut K. J. Gummeruksen monipuolista liiketoimintaa: Gummeruksen kirjapaino, kirjakauppa ja kirjansitomo. Kuvaaja: Gustaf Albert Stoore. Keski-Suomen museo.
Ennen kuin Seminaarinmäen alueen rakennukset valmistuivat ja ne vihittiin käyttöön vuonna 1883, seminaari toimi parinkymmenen vuoden ajan vuokrahuoneissa kaupungin ruutukaavan alueella. Miesosasto opiskeli ensin Kauppakadun varrella entisessä kauppias Häggmanin talossa, jota seminaarin muutettua omiin rakennuksiinsa käytettiin pitkään kaupungin raatihuoneena. Sittemmin talossa toimi myös Jyväskylän tyttölukio (1913–1952).
Seminaarin harjoituskoulu eli tyttömallikoulu aloitti toimintansa tässä rakennuksessa Nikolainkadulla (myöhemmin Vapaudenkatu 39) vuonna 1864. Seminaarin poikamallikoulu ja kokelasluokka sijaitsivat vastapäisessä rakennuksessa Nikolainkadulla. Kuvaaja: Aarne Pietisen valokuvaamo. Keski-Suomen museo.
Naisosasto toimi Kauppakadulla niin kutsutussa Räihän perillisten talossa, joka sittemmin toimi lyseon opetustilana ja myöhemmin kuuromykkäinkouluna. Seminaarilaiset opiskelivat ylätalossa ja alempana sijainneessa rakennuksessa toimi tyttömallikoulu. Samoissa tiloissa toimivat myös seminaarin lastentarha ja lastenseimi.
Isa Asp aloitti opintonsa seminaarissa syksyllä 1871. Samaan aikaan Aspin kanssa seminaaarissa opiskelivat muiden muassa runoilija J. H. Erkko, sittemmin oopperalaulajattarena tunnettu Lydia Lagus sekä oppikirjojen tekijä ja suomentaja Hanna Favorin, jotka kuuluivat hänen tuttavapiiriinsä. Tuolloin seminaarin johtajana toimi Karl Gabriel Leinberg ja johtajattarena Charlotte Lydecken.
