Jaakko Asp

Aineisto

Henkilön nimi

Jaakko Asp

Biografia

Isa Aspin isänisä oli Raahen seudulle torppariksi muuttanut Heikki Kinnunen (1785–1829). Hänen sukunsa oli kotoisin Keski-Suomesta Kivijärveltä. Isan isänäiti oli raahelainen korpraalintytär Liisa Margareta Digerörn (n. 1785–n. 1859). He avioituivat Raahessa vuonna 1811. Isän kuoltua äiti antoi nuorimman poikansa, tammikuussa 1829 syntyneen Jaakon kasvattipojaksi lapsettomalle tädilleen ja tämän miehelle perämies Fredrik Aspille, jolta Jaakko sai myös uuden sukunimen. Asp kuoli keuhkotautiin Jaakon ollessa vasta seitsemänvuotias.

Jaakko Asp oppi tätinsä luona asuessaan ruotsin kielen ja kävi kahden vuoden ajan Raahen sunnuntaikoulua. Häntä on kuvattu teräväpäiseksi ja lahjakkaaksi nuoreksi mieheksi, joka opiskeli itsenäisesti lukien. Hän myös kirjoitti mielellään runomuotoisia tekstejä ja joitakin hänen runoistaan julkaistiin Oulun viikkosanomien palstoilla. Taiteellisesti lahjakas mies myös sepitti sävelmiä runoihinsa ja lauloi niitä kanteleen säestyksellä. Tuttavapiirissä hän oli suosittu leikillisen ja vilkkaan luonteensa ansiosta.

Kasvatti-isän kuoltua tämän työnantajan Zachris Franzénin (joka oli runoilija Franz Michael Franzénin veli) vävyn, lääninkamreeri Carl Gustaf Bergbomin kautta Jaakko-pojalle järjestyi töitä. Bergbom oli nimittäin perustamassa Utajärven Niskan kylälle rautaruukkia. Jaakko Asp tuli Utajärven kappelin Myllyrannan ruukin konttoriin harjoittelijaksi jo kouluvuosinaan, viidentoista ikäisenä vuonna 1844. Samaan aikaan oli ruukin esimies Backmanin kotona sisäpiikana Briita Liisa Puhakka. Itsenäisesti opiskellen Jaakko Asp kohosi vähitellen tehtaankirjuriksi, mihin tehtävään hänet kutsuttiin 1857.

Jaakko Asp oli avioitunut Liisa Puhakan kanssa 28. maaliskuuta vuonna 1852. He saivat kaikkiaan yksitoista lasta. Vanhin lapsista, Loviisa eli Isa, syntyi seuraavana vuonna, Fredrik 1854, Elisabet (Betty) 1856, Jaakko 1858, Amalia 1860, Helena 1862, Vilhelm 1865, Kustaa 1867, Edvard 1869, Oskar 1871 ja tuolloin edesmenneen vanhimman sisarensa muistoksi jälkimmäisen nimensä saanut Ida Lovisa 1873.

1860-luvulla Jaakko Asp siirtyi Ämmän rautaruukin, ja siihen vuonna 1864 yhdistetyn Kurimon rautaruukin (Puolangalla) kirjanpitäjäksi.

Lähteet

Hyytinen, Erkki, Isa Asp. Oulu: Pohjoinen 1983; Setälä, Helmi, Isa Asp. Helsinki: Otava 1912; http://www.kirjastovirma.fi/oilinginvarrelta/isa_asp; Sovelius-Sovio, Eero, Ihmisiä laivojen kaupungista. Henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta. Scripta Historica 35. Oulu: Oulun Historiaseura 2011; Jokinen, Leena, Katsaus Isa Aspin esivanhempiin. 13.12.2018.

Syntymäpäivä

4.1.1829

Kuolinpäivä

11.12.1897

Syntymäpaikka

Raahe

Kuolinpaikka

Puolanka

Asema tai ammatti

Tehtaan kirjanpitäjä

Isä

Fredrik Asp

Heikki Kinnunen

Etunimet

Jaakko

Sukunimi

Asp

Kinnunen

Lapsi

Isa Asp

Vilhelm Asp

Edvard Asp

Ida Asp

Oskar Asp

Kustaa Asp

Helena Asp

Amalia Asp

Jaakko (Jaakonpoika) Asp

Elisabeth (Betty) Asp

Fredrik (Jaakonpoika) Asp

Puoliso

Liisa Puhakka

Henkilöstä lisää

Kurimon ruukista

Patruunia ja porvareita

Kurimon ruukin vaiheita

Till Jakobus

Jaakko Aspin kirje Isa Aspille 18.2.1872

Kauppaneuvos Zachris Franzén (1787–1852)